En valehtele.

Elämä on pään sisältä todella sekaisin. Minulla on muutamia hyvin vahvoja ajatuksia maailmasta, mutta muuten olenkin erittäin sekaisin. Ei olekaan kaukaa haettua, että joku sanoisi minua hulluksi. Ehkä tässä vaiheessa tärkeää on saada järjestys takaisin elämään. En voi väittää tämän olevan kauheaa aikaa -päinvastoin, olen nauttinut tästä enemmän kuin ikinä olen ajasta nauttinut. Pitänyt kiinni, mutta ollut jouten. Pelännyt, ihmetellyt, viihtynyt, katsellut.

Päästin itseni hiukan tarkoituksella lösähtämään. Miltä tämä olotila tuntuisi? Kyllästyin rajoihin ja määritteisiin. En vieläkään erityisesti kaiva niitä, mutta ne luovat turvallisuuden tunnetta. Tai paremmin, kun elää rajoissa, on hienoa päästää niistä irti. Sen onnen tunteen takia rajoissa kannattaa elää. Jos rajoja ei olisi, ei olisi sitäkään onnea.

Kyllä voisin vielä pari viikkoa pitää kevyesti Lomaa, vaikka koulu alkaa viiden päivän kuluttua.